YRITTÄJÄN JA KEKKOSEN TARINA

Mikä on tämä paikka, joka on saanut Suomi100-juhlakirjassa kaksi sivua?

Presidentti Kekkosen jalanjäljillä

Urkin Piilopirtti (ent. Pyrinnön Maja, Pinsiön Maja) oli urheiluseura Tampereen Pyrinnön entinen leirikeskus kumiasfalttiratoineen ja putkirautaisine kerrossänkyineen. Liikemies ja urheiluvaikuttaja Kalle Kaihari toimi Pyrinnön puheenjohtajana vuosina 1945-53. Kaihari tunnettiin myös politiikan taustavaikuttajana ja presidentti Urho Kekkosen läheisenä ystävänä. Kaiharin tiedetään useasti ”kadonneen” Kekkosen kanssa Pinsiöön saunomaan.

Jyrki Sasista Urkin Piilopirtin isäntä

Urkin Piilopirtin nykyinen omistaja ja isäntä on Jyrki Sasi, jonka työhistoria kytkeytyy vahvasti teollisuuteen. Jyrki vastasi 1980-luvlla Ekokem Oy:n markkinoinista ja logistiikasta. Yhtiön päämääränä oli luonnonvarojen säästäminen ja kiertotalouden edistäminen. Toimintamalli oli Suomessa uusi, joten Jyrki oli tervetullut vieras yrityksiin ja yritysjohto saapui uteliaana kuulolle sovittuihin tapaamisiin.

Näiden vierailujen aikana Jyrki sai konkreettisesti tuta, mitä suomalaiset yritystilaisuudet voivat olla. Joukkoon mahtuu esimerkkejä onnistumisen ja epäonnistumisen ääripäistä sekä kaikkea siltä väliltä. Parhaimmillaan suomalaisen vieraanvaraisuus oli paperitehtaiden klubeilla, joissa sitä käytettiin onnistuneisiin kauppaneuvotteluihin.

Jyrkin päässä alkoi kyteä ajatus näitä palveluja tuottavasta yrityksestä, joka syvällisesti ymmärtää, mihin asiakas tähtää. Erikoiset puitteet, tilannetajuiset toimintatavat sekä etukäteen mietityt pienet yksityiskohdat osoittavat asiakkaan kunnioittamista ja edistävät kaupantekoa – tai mikä motiivi tapahtuman järjestäjällä milloinkin onkaan mielessä. Vuonna 2006 Jyrki osti Pinsiöstä toimipaikan yritykselleen.

Luonnon ja taiteen liitto

Jos Kekkonen viihtyi Pinsiössä, täytyy paikassa olla jotakin suurempaa, tuumi Jyrki Sasi. Hän oli huolella tutkinut puitteet ja vakuuttunut ympäröivän luonnon ainutlaatuisuudesta. Tontilla seisoneissa rakennuksissa käynnistettiin massiivinen remontti ja samalla Jyrki päätti lähteä lähiympäristöä kunnioittaen suunnittelemaan uudenlaista kerroksellisuutta: miten yhdistää luonto ja taide.

Jyrki on insinööri ja sen huomaa: hän ei halunnut rakentaa Pinsiöstä taidekohdetta irrallisten tekojen kautta, vaan ohjenuoraksi muotoiltiin visio, jota maailmalla ei vielä ollut. Luonnon ja taiteen yhdistämistyötä alettiin muotoilla systemaattisesti. Töitä ei vain ostettu sieltä täältä, vaan useimmat teokset on tehty tilaustöinä. On mietitty viestiä, balansoitu ympäristöä ja arvioitu kokonaisuutta. Systemaattinen taiteellistaminen käynnistyi yli 10 vuotta sitten tavoitteena vahvasti taiteen ja toiminnan yhdistäminen.

Taideteoksia on mitä erikoisimmissa paikoissa, kuten puissa ja niiden rungoissa, kukkapuutarhassa, seinillä, saunan löylyhuoneessa, vedessä, laiturilla, sohvissa, verhoissa, poikkiliinoissa, astioissa ja valaisimissa. Aina yllättävissä, erilaisen tyylikkäissä muodoissa.

Taidetta, joka saa hyvälle tuulelle

Tyylilajiksi on valikoitunut 2000-luvun postmoderni taide, joka antaa luvan myös ilotella. Ja se näkyy! Kaikki työt eivät kuitenkaan kelpaa Jyrkille. Apuna suunnitelmien arvioinnissa ja teosten hyväksymisessä toiminut Suomen kärkiosaajia: 10 vuotta Kuvataideakatemiassa toiminut kuvanveiston professori Radoslaw Gryta ja lisäksi erikoisosaajia, kuten lasitaiteen osalta Suomen lasimuseon johtaja Heikki Matiskainen.

Urkin Piilopirtin taidekokonaisuudesta on kirjattu virallinen valtion lausunto, jonka on antanut Tampereen taidemuseo. Lausunnon kehittämisideoita mukaellen, määrätietoiseen visioon tähdäten, uniikit taidehankintatilaisuudet hyödyntäen ja ympäröivää luontoa kunnioittaen on Urkin Piilopirtistä muodostunut ainutlaatuinen kohde, jossa kokous-, ravintola-, sauna-, majoitus- ja ohjelmapalvelut integroituvat riemulliseksi kokonaisuudeksi. Tervetuloa Pinsiöön!